Kevät ja muutoksen tuulet

Ai että mä olen innoissani, jokseenkin pieniä mutta innostavia muutoksia työrintamalla kun maaliskuun alusta siirryin viestintäpäälliköksi upeaan viestinnän jengiin. Hommat jatkuvat pitkälti ennallaan mutta henkisesti tämä oli hieno ja toivottu muutos.

En voi olla hehkuttamatta työnantajaani, joka on mahdollistanut urapolkuni ja antanut tilaisuuksia, joista joskus vain haaveilin. Olemme kulkeneet kohta kahdeksan vuotta yhteistä polkuamme.

Aloitin yritysasiakaspalvelussa vuonna 2011, puoli vuotta ja satoja asiakaskohtaamisia. Nostan hattua jokaiselle aspalaiselle, se on duuni mitä jokaisen johtajan pitäisi joskus kokeilla. Ei ole helppoa nimittäin.

Kuukauden pyörähdin valmentajana, kunnes avautui mahdollisuus aloittaa esimiestehtävät. Se oli ollut mun tavoite silloisella Soneralla. Olin opiskellut Lamkissa johtamisen erikoistumisopinnot vailla päivääkään esimieskokemusta. Tuntui vain että se on mun juttu.

Ja niin se olikin, nelisen vuotta. Sain johtaa upeita tyyppejä monessa eri tiimissä. Tutustua ihmismieleen ja ennen kaikkea kasvaa itsenä. Se oli myös kova koulu, parhaimmillaan kahden eri paikkakunnan tiimi ja iso kokonaisuus hanskattavana; Soneran someaspa. Pomon kannustamana suoritin työn ohessa Lamkin ylemmän tradenomitutkinnon, josta jäi käteen MBA:n paperit. Kehitystyön hedelmät taitavat ainakin osittain olla elossa vielä tänäkin päivänä.

Kun v. 2016 tarjoutui mahdollisuus aloittaa lähes 2000 hengen yksikön viestinnän kehityspäällikkönä, ei tarvinnut kovin kauaa miettiä. Unelmaduuni! Kolme vuotta, hikeä ja kyyneleitä, ilon hetkiä ja onnistumisen riemua. Tunteet ovat sahanneet ylös ja alas mutta hetkeäkään en vaihtaisi pois. Ne tekivät musta sen mitä olen tänään.

Vaikka ihmisten johtaminen oli antoisaa, on pakko myöntää, että asiantuntijarooli toi sellaista nautinnollista vapauden tunnetta, mitä en ollut aiemmin osannut kaivata. Olen hurjan kiitollinen esimiehelleni, joka uskoi muhun ja toi aika monta numeroa liian isot saappaat mun nenän eteen. Vuosien aikana jalat kasvoivat ja saappaat alkoivat tuntua omilta.

Ja nyt tunnen palanneeni kotiin, satamaan, jossa en vielä ollut käynyt. Olen oppinut paljon uutta ja kehittynyt viestinnän tiimin kanssa. Yhteistyö on sujunut kitkattomasti ja siksi muutos olikin vain positiivinen. Mitä seuraavat kahdeksan vuotta tuovatkaan mukanaan, se jää nähtäväksi. Olen varma, että oma asenne ja kannustava työnantaja on erinomainen matkaeväs.

Jos kiinnostuit, käy tutustumassa monien mahdollisuuksien taloon. Ja jos mielit kuulla tarkemmin, heitä viestiä, kerron mielelläni lisää. Uskalla unelmoida, isosti!