Radiohiljaisuus

En ole pitkään aikaan kirjoittanut tänne mitään. Viimeinen vuosi on mennyt hujauksessa. Viime huhtikuussa juhlittiin mun pyöreitä synttäreitä Kreetalla, se oli ihana ja ikimuistoinen loma. Ajeltiin avoautolla, ilma oli viileä mutta aurinkoinen. Hotellihuone omalla altaalla oli täydellinen. Kesäloma oli ja meni, se ei ollut mitenkään paras mahdollinen. Ei kai mitään erityistä tapahtunut, mutta ei siitä... Continue Reading →

In memoriam Väinö, Pam-Zamirin Yippo

Väinö siirtyi ajasta ikuisuuteen viime viikon tiistaina. Saimme viettää Väinön kanssa lähes yksitoista yhteistä vuotta. Väinö tuli meille viiden kuukauden ikäisenä juuri ennen joulua 2012 kasvattajalta Kouvolasta. Siellä se asusteli maalaistalossa lampaiden ja muiden eläinten ympäröimänä. Uuden kodin ympäristöstä löytyi paljon hurjia asioita, näistä pelottavimmat olivat autot ja kuuset. Pikku hiljaa näihinkin totuttiin ja elämä... Continue Reading →

Kevät

Rakastan kevättä. Valoisia iltoja, kirpeitä aamuja. Lämmittävää aurinkoa, horisontissa siintävää kesää. Kevät on kuin perjantai, kaikki ihana vielä edessä. Olen kevään lapsi, ehkä se tekee tästä vuodenajasta merkityksellisen. Tosin, en usko, että vaikka olisin syntynyt syksyllä, rakastaisin sunnuntaita yhtä paljon kuin nyt perjantaita. Tähän päivään liittyy eräänlainen vapauden tunne. Illuusio siitä, ettei hetkeen ole velvollisuuksia.... Continue Reading →

Opinnot tauolle ja uutta kohti

Vuosi sitten olin innosta piukea kun opinnot LUTissa olivat juuri startanneet. Seuraavat kuukaudet puskettiin täysillä – töitä normaalisti ja illat luentojen tai ryhmätöiden parissa. Opintopisteitä kertyi 66, kesällä suoritin vielä 6 pistettä lisää. Kovin montaa kurssia ei diplomityön lisäksi enää olisi. Juuri ennen kesälomaa eteen ilmestyi uudet haasteet töissä ja nyt syyskuussa olen hiljakseen hypännyt... Continue Reading →

Kuoppia opinpolulla

Tuumasin kevättalvella, että aion suorittaa muutamat kurssit seuraavan kolmen kuukauden aikana vaikka päälläni seisoen. Työn ohella voisi ottaa vähän kevyemmin mutta ajattelin, että kesällä olisi aikaa hölläillä. Sitten tuli persiilleen mennyt intensiiviviikko eikä ohjelmointikurssitkaan sujuneen ihan niin nopsaan kuin olin maalaillut. Diplomityötäkään en virallisesti pääse aloittamaan ennen kuin matikka on ruksitty rekisteriin. Nyt sitten on... Continue Reading →

Olipa kerran päivän mittainen intensiiviviikko

Aina ei mene opiskelusuunnitelmat ihan putkeen. Piti nimittäin olemani tämän viikon opintovapaalla tekniikan matematiikan intensiivikurssilla. Kuulin jo viime syksyllä tästä ja ajattelin että sehän on hieno mahdollisuus. Kaupallisen taustan vuoksi matikka on opinnoissani pakollinen, viikko kovaa opiskelua ja se on sitten siinä. Ykkönen kelpaa arvosanaksi, sillä hyvin olen ilman epäyhtälöitä, vektoreita ja matriiseja pärjännyt tähänkin... Continue Reading →

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑